Aamuisin matalalta paistava syysaurinko siivilöityy lasitetulle terassille lähes satumaisen maagisesti. Aamukahvia täällä ei enää tarkene juoda, mutta tämä terassinäkymä avautuu suoraan keittiön ruokapöytään. Kyllä siinä tahtoo jäädä uutiset lukematta, kun unohtuu tuijottamaan luonnon taideteosta.
Nämä kuvat on otettu auringon pikku hiljaa noustessa. Yön jälkeen terassi on rapsakan viileä. Mutta yllättävän paljon lokakuun aurinko jaksaa yhä lämmittää. Pieni tila lämpenee suhteellisen nopeasti ja päivällä terassilla tarkenee jo istuskella. Jos siis sattuu paistamaan aurinko.Terassilasit syrjään työntämällä syksyn värit vyöryvät käden ulottuville. Mutta ei täällä rehellisyyden nimissä enää lasit auki olla. Seuraavaksi on lisättävä taljoja tuoleihin, viltit joka selkänojalle ja paljon kynttilöitä. Vielä kuitenkin nautitaan kauniista väreistä ja kurpitsakaudesta. Niin kauan, kunnes pakkanen vie säleikkövilliviinin ja muun väriloiston mukanaan.Ihanaa viikonloppua!
Kaunista siellä. Mistä on tuo korkea tuoli jossa mustat jalat ja tuo keltainen tyyny jossa valkoisia kukkia?
VastaaPoistaKiitos! Tuoli on vuosia sitten löytynyt kirppikseltä ja kukallinen tyyny on ostettu Indiskasta (tänä kesänä).
PoistaTuollainen terassilasitus on kyllä kiva kun tarkenee pidempään syksyllä istuskella. Meillä on avoterassi täällä Vaasassa, jonka valitettavasti jouduin jo laittamaan talviteloille. Ihanat värit teillä muuten tuossa sisustuksessa, kaikenlaiset taljat ja viltit ovat niin kotoisia. Ja mahtavat kurpitsat!
VastaaPoista