tiistai 14. elokuuta 2018

Syysidylliä?

Katselen elokuun auringon kultaamaa puutarhaa keittiön ikkunasta. Kädessäni on iso kuppi höyryävän kuumaa kahvia. Lähes polveen asti ulottuvat villasukat on taas kaivettu esiin. Aamuissa on jo syksyn ihanaa kirpeyttä. Uunista leijailee kanelinen omenapiirakan tuoksu. Keräsimme korillisen punaposkisia omenoita pihapuusta yhdessä lasten kanssa. Syksy tekee tuloaan. Mielen täyttää rauha ja kiitollisuus. NOT!
Syksy todellakin tekee tuloaan, sen huomaa jääkaapin oveen teipatusta lukujärjestyksestä. Harrastuskalenteri on pyörähtänyt käyntiin ja edessä on taas melkoista kuskaamista ja iltojen aikatauluttamista. Kuka hakee kenetkin, milloin ja mistä? Mielessä jäytää koko ajan tunne, että on unohtanut jotakin. Unohtanut hakea lapsen hallilta, unohtanut maksaa kausimaksun, unohtanut tarkistaa varustelistan. Ja muistinko tosiaan ilmoittaa lapset jo keväällä ennakkoilmoittautumisaikaan? Millä ihmeen nimellä löydän vahvistusviestin sähköpostisumasta?
Ja entä se koulukirjojen päällystäminen sitten! Suoraan itse paholaisesta. Miten ihmeessä printterillä voi tulostaa muovikulhoja, mutta koulukirjat pitää edelleen taistella itse? Ja miten ihmeessä rullat (tai vaihtoehtoisesti kirjat) ovat sen kokoisia, että rullasta jää aina kauheat hukkapalat? Vaikka kuinka yrittäisi asetella suoraan ja ekonomisesti. Lapsi kysyi aamulla, olenko jo laminoinut kirjat? Se vasta olisikin kätevää. Kirja laminointilaitteeseen ja tadaa, valmista tuli! 

Kontaktimuoveissa on kuulemma eroja. Aivan kuten maalarinteipeissä. Toiset tarttuvat (ja tarvittaessa irtoavat) helposti jälkiä jättämättä, toisten kanssa työ on tuomittu tuhoon jo alkumetreillä. Nämäkin hyvän äidin pitäisi tietää, kai tätä tietoa jossakin salaseurassa jaetaan.
Illan harrastusrumban keskellä yritän miettiä helppoja ja nopeita arkiruokia. "Heippa kullat, syödään taas tänään spagettia! Ai eikö lohipullia, koulussa oli juuri? No ei se mitään, nämä on tosi hyviä!"


Toivotan kaikille tsemppiä arjen alkamiseen ja armollisuutta aikatauluelämään. Muistetaan nauttia niistä villasukista ja kuulaista syyspäivistä, vaikka sitten kalapuikkojen lämmittämisen keskellä!

SHARE:

5 kommenttia

  1. Jaan tuntemuksesi täysin. Leppoisan ja huolettoman kesän jälkeen harrastusrumba ja asioiden alituinen aikatauluttaminen tuntuu ahdistavalta. Syksy ei todellakaan ole lempiaikaani vuodesta, vaikka villasukista ja omenapiirakasta pidänkin :) Kirjoja muovitataan täälläkin. Ostin Suomalaisesta sellaista ekologista kontaktimuovia, joka itse asiassa oli aika mukava käyttää. Ei takertunut samalla tavalla kuin perinteiset muovit. Kannattaa kokeilla. Mukavia loppukesän päiviä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos vinkistä, tätä täytyy kokeilla!

      Ja tosiaan, miten voikin olla kontrasti huolettomaan kesämieleen näin suuri. Harrastukset ovat tietenkin kivoja, mutta on tämä melkoista paletin pyörittämistä. Mieskin juuri sopivasti tähän kouluvuoden alkuun pidemmällä reissulla, uh huh!

      Poista
  2. Täällä samat ajatukset, arki palannut ja helpot kotiruoat otettu taas käyttöön!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sieltä oikaista mistä pystytään, ei tässä muu auta! Tsemppiä arjen aloitukseen!:)

      Poista
  3. Arkeen paluun, niin meilläkin on lastenlapset kaikki nyt koulussa, kun kaksi nuorempaa menivät eskariin.
    Meillekin on arki palannut, isäntä työn touhussa pihalla, omenoista tehnyt mehua monta litraa. Siitä tuli tuoremehua, laitoin pakkaseen.

    VastaaPoista

Blog Design Created by pipdig